Etsiessäni tietoa adhd:n ja ravinnon yhteyksistä esille tuli hyvin erilaista ja ristiriitaistakin tietoa. Ravintolisät koettiin välttämättömäksi, joissakin lähteissä taas varoiteltiin niiden liiasta saannista.
Hyvinvoivissa maissa adhd-oireet tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja levottomuus ovat yleistyneet (5,3% ikäluokasta). Adhd:n taustalla on sekä perintö- että ympäristötekijöitä. Jälkimmäisestä johtuen voi olla mahdollista, että ravinnon ”köyhtyneellä” koostumuksella ja lisäaineilla voi olla merkitystä adhd-henkilön ravitsemuksessa ja hyvinvoinnissa. (adhd-liitto.)
On ravintoaineita, joita elimistömme tarvitsee ravinnosta toimiakseen hyvin, esimerkiksi omega-3 ja omega-6-rasvahapot. Omega-3-rasvahapoista alfalinoleenihappo ja omega-6-rasvahapoista linolihappo ovat elimistölle välttämättömiä. Elimistö ei pysty tuottamaan niitä, vaan ne on saatava ravinnosta. Kyseiset rasvahapot ovat tärkeitä keskushermoston solukalvojen rakenteiden osia. Myös sinkillä, raudalla ja magnesiumilla on omat tärkeät tehtävänsä keskushermoston toiminnassa. (adhd-liitto.)
Omega-3-rasvahappoja on runsaasti rasvaisissa kaloissa, kasviöljyissä, vihreissä vihanneksissa, pähkinöissä ja siemenissä eli ravinnossa, joka joidenkin lasten ruokavaliossa saattaa jäädä niukaksi. Omega-6-rasvahappojen saanti on yleensä riittävää. Osalla adhd-lapsista on mitattu matalampia veren rasvahappopitoisuuksia, veren sinkki-, varastorauta- tai magnesiumpitoisuuksia kuin terveillä ikätovereilla. (adhd-liitto.) Tästä syystä ainakin näiden ravintoaineiden saantiin olisi hyvä kiinnittää huomiota.
Adhd:n hoitoon käytettävät lääkkeet vaikuttavat monilla ruokahalua vähentävästi. Tämä saattaa johtaa poikkeaviin ruokailutottumuksiin. Adhd-oireisten tyttöjen riski syömishäiriöihin saattaa olla ikätovereita suurempi. Tutkimusten mukaan adhd-lapset näyttävät olevan myös ikätovereita painavampia. (adhd-liitto.)
Monipuolinen ruokavalio, jossa on runsaasti kasviksia, kokojyväviljaa, lihaa tai kalaa ja maitotuotteita, yleensä riittää. Sokerin vähentämistä ja runsaasti lisäaineita ja elintarvikevärejä sisältävien syötävien, kuten makeisten ja virvoitusjuomien välttämistä voi suositella kaikille. Myös runsaan valkoisen viljan ja rasvaisten ruokien välttäminen kannattaa. Suomalainen rypsiöljy on erinomainen välttämättömien rasvahappojen lähde, samoin rasvaiset kalat. (adhd-liitto.)
ADHD-lapset hyötyvät ennustettavasta päiväjärjestyksestä, jossa ruokailutkin toteutuvat säännöllisesti. Tämä auttaa ehkäisemään ylimääräisten herkkujen syömistä ja parantaa painonhallintaa (sekä yli- että alipainon osalta) ja on erityisen tärkeää niillä lapsilla, jolle lääkehoito aiheuttaa ruokahaluttomuutta. (ADHD tutuksi.)
Yhteenvetona voisi todeta, että adhd:ta sairastava lapsi, nuori tai aikuinen hyötyy säännöllisestä, ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta. Jos ruokavalioon ei sisälly rasvaista kalaa kaksi kertaa viikossa, omega-3 ja -6 sisältävä lisäravinne voisi olla paikallaan.
Lähteet:
adhd-liitto http://www.adhd-liitto.fi/node/810. Luettu 25.7.15.
ADHD tutuksi http://adhdtutuksi.fi/onko-ruokavalion-muuttamisesta-apua-adhd-oireisiin/ Luettu 25.7.15.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti