Psykostimulantit , metyylifenidaatti ja dekstroamfetamiini, ovat tarkkaavuushäiriön ensisijaisia lääkkeitä. Nämä lääkkeet rauhoittavat motorista levottomuutta, parantavat keskittymiskykyä sekä matemaattisia ja kielellisiä kykyjä. ADHD:n hoidossa voidaan käyttää myös atomoksetiinia. Lääkehoito saattaa parantaa myös ei-lääkkeellisten hoito- ja kuntoutusmuotojen toimivuutta. Aikuisilla lääkehoito on tärkeä osa ADHD:n hoitoa. (terveyskirjasto.fi)
ADHD:n lääkitys ei kuitenkaan toteudu aina ilman haittavaikutuksia. Lääkityksen aloitukseen liittyy psykostimulanttien kohdalla ruokahaluttomuutta, painonnousua, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja vatsavaivoja. Lääkkeillä voi olla myös vakavia haittavaikutuksia kuten verenpaineen nousu, sydämen tiheälyöntisyys, painajaiset, ihottuma ja maksamyrkytys. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan psykostimulantit eivät aiheuta vakavia sydänoireita nuorille eivätkä keski-ikäisille potilaille. Sydänoireet ovat silti mahdollisia, jos potilaalla on valmiiksi sydänsairaus. Psykostimulantit voivat myös hidastaa pituuskasvua, mutta lääkkeen määräaikainen käyttö ei vaikuta siihen, miten pitkäksi lapsi aikuisena kasvaa.(terveyskirjasto.fi, tohtori.fi)
Atomoksetiinin, joka ei ole psykostimulantti, haittavaikutuksia ovat usein ohimenevinä. Näitä haittavaikutuksia ovat väsymys, uneliaisuus, unettomuus, pulssin kohoaminen, hikoilu, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, hypomania, seksuaaliset toimintahäiriöt ja virtsavaivat. (terveyskirjasto.fi, tohtori.fi)
Ruotsalaistutkimuksessa selvitettiin yli 17 000:n ADHD-diagnoosin saaneen potilaan osallisuutta vakaviin liikenneonnettomuuksiin vuosina 2006–2009. Riski joutua onnettomuuteen on heillä lähes 1,5-kertainen verrattuna henkilöihin, joilla ei ole ADHD:ta. Onnettomuusriskiä verrattiin myös kausittain sen perusteella, oliko potilaalla käytössään ADHD-lääkitys vai ei. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että 41–49 prosenttia miesten onnettomuuksista olisi voitu välttää, jos he olisivat käyttäneet ADHD-lääkitystä koko seuranta-ajan. (lääkärilehti.fi)
Suomessa suhtaudutaan psykostimulanttien käyttöön hyvin varovaisesti. Niiden käytön on ajateltu aiheuttavan lääkeriippuvuutta. Pohjoismaista käytämme Suomessa ADHD- lääkkeitä vähiten.
Psykostimulantteja on mahdollista käyttää myös väärin mm. päihtymistarkoitukseen. Päihteet voivat aiheuttaa potilaille ADHD:n kaltaisia oireita tai voimistaa uudelleen jo aiemmin vähentynyttä ADHD:n oireistoa. Asianmukainen lääkehoito saattaa toisaalta vähentää ADHD-potilaan päihderiippuvuuden riskiä. (valvira.fi)
LÄHTEET:
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14390/type=1
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00096
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00096
http://www.tohtori.fi/?page=5817524&id=9045729
http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoito/adhd_ja_laakkeiden_maaraaminen_2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti